Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin korko- ja inflaatiopolitiikan tavoite on epäsymmetrinen – Euroopan Unionin alueella pitäisi olla 2 prosentin inflaatio ja talouskasvu. 2000-luvun alkupuolen pankkikriisin johdosta EKP pumppasi tolkuttoman määrän rahaa liikkeelle, joka johti inflaatioon.

Inflaation lähtiessä laukkaamaan EKP ei enää pysynyt tavoitteessaan. Euroopan Unionin mahtivaltioiden Saksan ja Ranskan rahapolitiikka ja intressit vaikuttavat 60 prosenttisesti EKP:n päätöksiin. Suomi on pieni maa ja EKP:n ei tarvitse ottaa huomioon Suomen intressejä. Jos meillä olisi itsenäinen Suomen Pankki, voisimme tehdä omaa korko- ja talouspolitiikkaa.

Ennen euroa Suomen suurin seteli on tuhannen markan seteli – sininen Chydenius. Inflaation laukatessa nykyisten eurosetelien ostovoima käy yhä pienemmäksi. Häämöttääkö tulevaisuudessa tuhannen euron seteli – ja ehkä sitä suuremmatkin? Kyllähän nollia riittää – 1923 Saksan suurin seteli oli 100 000 miljardia markkaa. Vuonna 1946 Unkarin suuri seteli oli miljardin miljardin, eli siis triljoonan pengon seteli. Siinä on ykkönen ja 18 nollaa.