Maslovin tarvehierarkia ja ylösalaisin kääntynyt pyramidi

Maanantai 15.7.2024 - Pasi Syvänen

Jokainen on kuullut Maslovin tarvehierakiasta. Ensimmäisenä ovat hengissä säilymisen tarpeet, sitten turvallisuudet tarpeet jne. Ylimpänä itsensä toteuttamisen tarpeet. Maslovin tarvehierarkiaa on opetettu totuutena kuin jumalan sanaa.

Entisinä aikoina Marlovin tarvehierarkia varmaan olikin suuntaa antava totuus: riippumatta yhteiskuntamuodosta ensimmäinen tarve oli saada suuhunsa syötävää ja suojaisa paikka nukkumista varten ja vihollisten suojaksi, oli se sitten luola, teltta, iglu tai talo. Ihmiset myös muodostivat yhteenliittymiä: perheitä, sukuja, heimoja ja klaaneja turvatakseen elämisen ehdot. Yksin eläminen olisi merkinnyt melko varmaa kuolemaa.

Entisinä aikoina yhteiskuntamuodosta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippuen ylintä tarvetta ei voitu toteuttaa – kaikki eivät edes tienneet sellaisen olemassaolosta. Monissa yhteiskunnassa itsensä toteuttamisesta sai maksaa hengellään.

Nykyhään Maslovin tarvehieraksia on kääntynyt toisinpäin: itsekkyyden kasvaessa unohdetaan se, mistä kaikki alkaa. Itsekkyys on kunniassaan ja unohdetaan muut ihmiset. Tietenkin elämisen helppous on yks keskeinen syy tähän: enää ei tarvitse itse hankkia ruokaansa ja tehdä työtä ruoan eteen. Kaupasta voi ostaa ruokaa. Tarjouksesta voi saada edullisestikin. Luomuruoka voi maksaa vähän enemmän.

Jo kouluissa tätä korostetaan itsekkyyttä: uskotaan, että näin saadaan parempi yhteiskunta itsensä toteuttamisella. Hämmästyttävästi itsensä toteuttamisellekin on annettu suuntaviitat: ole kuuluisa, ole somevaikuttaja, rikastu tai muuta sellaista. Vaihtoehtoisia totuuksia ei oikein ole.

Tuhannen euron seteli?

Lauantai 22.6.2024 - Pasi Syvänen

Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin korko- ja inflaatiopolitiikan tavoite on epäsymmetrinen – Euroopan Unionin alueella pitäisi olla 2 prosentin inflaatio ja talouskasvu. 2000-luvun alkupuolen pankkikriisin johdosta EKP pumppasi tolkuttoman määrän rahaa liikkeelle, joka johti inflaatioon.

Inflaation lähtiessä laukkaamaan EKP ei enää pysynyt tavoitteessaan. Euroopan Unionin mahtivaltioiden Saksan ja Ranskan rahapolitiikka ja intressit vaikuttavat 60 prosenttisesti EKP:n päätöksiin. Suomi on pieni maa ja EKP:n ei tarvitse ottaa huomioon Suomen intressejä. Jos meillä olisi itsenäinen Suomen Pankki, voisimme tehdä omaa korko- ja talouspolitiikkaa.

Ennen euroa Suomen suurin seteli on tuhannen markan seteli – sininen Chydenius. Inflaation laukatessa nykyisten eurosetelien ostovoima käy yhä pienemmäksi. Häämöttääkö tulevaisuudessa tuhannen euron seteli – ja ehkä sitä suuremmatkin? Kyllähän nollia riittää – 1923 Saksan suurin seteli oli 100 000 miljardia markkaa. Vuonna 1946 Unkarin suuri seteli oli miljardin miljardin, eli siis triljoonan pengon seteli. Siinä on ykkönen ja 18 nollaa.

Helsingin kaupungin vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee

Sunnuntai 16.6.2024 - Pasi Syvänen

Helsingin kaupunki on päättänyt purkaa Seurasaaren vanhan tanssilavan juuri juhannustanssien alla. Oliko tarpeen purkaa koko tanssilava, kun se olisi ollut helposti korjattavissa? Onko Helsingin kaupungin päätösten ja lupausten tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon kiusaa asukkaille? Aina kun on mahdollista purkaa jokin kohde, niin se puretaan – kun olisi tarkoituksenmukaisempaa, edullisempaa ja nopeampaa korjata. Miten on niin vaikeata suunnata enemmän voimavaroja huoltoon, kunnossapitoon ja korjauksiin?

Tuntuu, ettei Suomessa ja Helsingissä ei osata arvostaa vanhaa. Muulla maailmassa kyllä osataan korjata, kunnostaa ja ylläpitää vanhoja rakennuksia ja vanhoja ympäristöjä. Vaikka nykyään puhutaan ja korostetaan kestävää kehitystä, niin käytäntö on täysin päinvastainen – esimerkiksi rakennusten elinkaari on yhä lyhyempi.

Ellei Suomenlinna olisi Unescon maailmanperintökohde, niin purettaisiinko sekin vaarallisena? Suomenlinnaan olisi ollut pääsykielto jo vuosia sitten.