Suuruuden ja keskittämisen mania

Sunnuntai 30.6.2024 klo 15.24 - Pasi Syvänen

Lapsena asuin Kalliossa. Ikkunasta näkyi Hakaniemen tori. Kallion terveyskeskus sijaitsi muutaman sadan metrin päässä, Ympyrätalon takana.

Aikoinaan jokseenkin kaikilla Helsingin asuinalueilla oli oma terveyskeskus. Nyt niitä on karsittu rankalla kädellä. Tilalle on tullut muutamia suuria – Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus tunnetuimpana.

Aikoinaan arviolta 90 prosenttia kaupunkilaisista pääsi oman kaupunginosansa terveyskeskukseen. Palvelut olivat lähellä. Nyt 90 prosenttia kaupunkilaisista joutuu matkustamaan päästäkseen terveyskeskukseen. Kalliolaisten ”oma” terveysasema on Kalasatama – kuten myös kulosaarelaisten ja herttoniemeläisten. Toki kaupunkilainen saa itse valita, millä terveysasemalla hän haluaa käydä, mutta ei se oikeastaan muuta asiaa.

Keskittäminen merkitsee kaupunkilaisten kannalta lisää matkustamista – joka tarkoittaa myös sitä, että aikaa kuluu enemmän. Tulee hankalammaksi hoitaa saman päivän aikana useita asioita. Keskittäminen palvelee korkeintaan HSL:ää lisääntyneinä matkustajamäärinä.

Elämme keskellä suuruuden ja keskittämisen maniaa – mutta mitä se palvelee? Terveyskeskukset ovat vain yksi esimerkki – Helsingissä rakennetaan isoja päiväkoteja, vaikka lasten vanhemmat tunnetusti haluaisivat lapsensa pieniin päiväkoteihin. Pienissä päiväkodeissa lapset saavat enemmän yksilöllistä huomiota.

Taannoinen koronaepidemia osoitti myös sen, että suuret yksiköt ovat haavoittuvaisia. Pienet yksiköt palvelisivat paremmin vastaavissa kriisitilanteissa – jos yksi yksikkö suljetaan, niin palveluja voi saada muualta. Kriisitilanteissa ison yksikön sulkeminen koskettaa isoa määrää kaupunkilaisia, koska isoa yksikköä on vaikea korvata.

Epäviihtyisä kaupunki vuoteen 2050 mennessä?

Sunnuntai 2.6.2024 - Pasi Syvänen

Mitä yhteistä on Malmin lentokentällä ja Viikin ampumaradalla? Molemmat olivat suosittuja yleisön parissa, mutta Helsingin kaupunki päätti lakkauttaa ne – Malmin lentokentän vedoten asuntorakentamiseen, Viikin ampumaradan tilalle luvattiin rakentaa ampumaurheilukeskus. En kannata kumpaakaan hanketta. Malmin lentokenttä ja Viikin ampumarata olivat molemmat ahkerassa käytössä, ja niiden poistuminen synnytti suuren aukon.

Helsingin kaupungilla on tavoite 850 000 asukkaasta vuoteen 2050 mennessä. Mutta kaupunki unohtaa asukkaiden liikunta- ja harrastustarpeet ja -toiveet. Olenko ainut ihminen, joka kaipaa liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia – ilman, että tarvitsee ajaa sataa kilometriä saadakseen harrastaa. Kuinka merellinen Suomen pääkaupunki voi kuvitella, että 850 000 asukkaan minimetropoli-nukkumalähiö kiinnostaa vaikkapa matkailijoita – varsinkin, koska Helsinki häivyttää myös merellistä imagoaan häätämällä veneilijät ja venepaikat pois rannoiltaan. Vuonna 2050 näemme täyteen ahdetun pääkaupungin, jossa ei kukaan ei viihdy – varsinkaan, koska viheralueiden tuhoamisessa kaupunki kunnostautuu erinomaisesti.

Pääkaupunkina Helsingin pitäisi ymmärtää, että se on vastuullinen toimija koko Suomea ajatellen. Nyt Helsinki näyttää huonoa esimerkkiä - tai ehkä kaupungilla on jokin oraakkeli, että tulevaisuudessa matkailijat tulevat katsomaan kaupunkia, missä kaikki tarpeellinen ja kaunis onnistuttiin tuhoamaan.